Useiden kuukausien yrityksen jälkeen olin vihdoin raskaana. Laskettu aika oli seuraavana keväänä, syntymäpäivänäni. Alkuraskaus meni hyvin, koin normaaleja raskausoireita ja hykertelin mielessäni. Raskausviikolla 8 oireet alkoivat hiipua ja asia vaivata minua. Yritin olla ajattelematta asiaa. Rv11+6, päivää ennen ensimmäistä ultraa, housuihini oli tullut tippa verta. Soitin lääkäriin ja kyselin asiasta, mitään ei voi tehdä, sanottiin. Onneksi pääsin heti seuraavana päivänä ultraan. Ultrassa näkyi vain istukka, ei vauvaa. Laitoin perheelleni viestiä ettei meille tulekaan vauvaa ja aloitin surutyön.
Muutaman kuukauden päästä parisuhde ja muu elämä oli siinä pisteessä että, päätimme yrittää uudelleen. Tulin heti raskaaksi! Ja poika syntyikin 2014 lokakuussa.
Raskautta edeltävä aika sekä keskenmeno kerrytti ylipainoa joitain kiloja. Uusi elämä pienen pojan äitinä ei kiloja vienyt kovin paljoa. Mutta en stressaillut. Ajatuksena oli saada toinen lapsi samaan syssyyn. Ja äkkiä raskaaksi tulinkin. Raskaus vain oli kohdunulkoinen joka onnekseni hoitui itsestään. Heti seuraavasta kierrosta aloin odottaa tyttöä. Nyt typykkä on 6kk ja pari viikkoa 💕
Jo tyttöä odottaessani olin tympiintynyt ulkonäkööni. Loppuraskaudesta aloitin herkkulakon ja viikko synnytyksestä astelin varoen steppilaudalla. Tytön saavuttaessa riittävästi ikää talviulkoiluun, aloitin vaunulenkit.
Synnyttämään lähtiessäni painoin 90kg. Nyt painan n.68kg.
Onnistumisen avain on ollut säännöllisesti syöminen, riittävä lepo ja järkevät tavoitteet. Välillä olen horjunut ja hoippunut mutten ole lannistunut. Olen palannut lenkkipoluille ja säännölliseen rytmiin kerta toisensa jälkeen. Herkuttelen myös säännöllisesti! Nyt on pysynyt nuppi kasassa ja jaksaa yrittää vaikka vastoinkäymisiä tulee.
N. 1kk sitten.
Synnyttämään lähdössä 💕
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti